Kahvi tuoksuu ja nauru virtaa vapaasti neuvotteluhuoneessa. Pöydän ääressä istuva Antti ja sen toisella puolella seisova Sami uppoutuvat DA:n alkutaipaleen tarinoihin – aikaan, jolloin insinöörivetoiseen yritykseen liittyi ensimmäinen ei-insinööritaustainen työntekijä. 

"Ne ei kyllä kauaa viihtyneet", Sami heittää pilke silmäkulmassa, viitaten leikkisästi insinöörien tekniseen maailmaan. Huone täyttyy naurusta. 

Alun perin Samin oli tarkoitus vain saattaa Antti haastateltavaksi kierroksen jälkeen DA-Groupin toimitiloissa. Hetkeä myöhemmin hän huomaa kuitenkin itsekin jääneensä tarinan vietäväksi. Muistot vyöryvät ja naurun rinnalle nousee lämmin kiitollisuus, kun puhe kääntyy pitkäaikaisiin työntekijöihin. 

"On upeaa, että samat ihmiset ovat alkuajoilta asti viihtyneet. Tai ainakin pysyneet", Sami virnistää, ja pöytäseurue puhkeaa jälleen nauruun. 

Mutta naurun takaa kajastaa syvä arvostus. Pitkäaikaisista työntekijöistä puhuessa äänessä on lämpöä ja kunnioitusta sekä sitoutumista, joka on kantanut yritystä eteenpäin vuodesta toiseen. Eikä ole itsestään selvää, että DA on pystynyt tarjoamaan töitä yhtäjaksoisesti jo 30 vuoden ajan. 

Saatesanojen saattelemana ovi menee kiinni. Huone hiljenee hetkeksi. Muistot elävät edelleen ilmassa, ja on aika aloittaa haastattelu. 

 

---

Antti Aaltonen, yksi neljästä DA-Groupin perustajasta, jätti yhtiön 2011. Päätöksen taustalla oli halu tehdä elämäntapamuutos ja kokeilla jotakin täysin erilaista. 

"Jätin kaiken tekniikan taakseni ja siirryin neuvonta- ja asiakastyöhön. Oli vapauttavaa tehdä jotain aivan muuta kuin mitä olin tehnyt viimeiset 15 vuotta", Aaltonen kertoo. 

Vaikka DA kasvoi hänen aikanaan merkittävästi, kasvu ei yksin riittänyt tarjoamaan uusia mahdollisuuksia.

"Se vaan tapahtui", Aaltonen toteaa nyt, muistellen, ettei tullut silloin sen enempää pohtineeksi asiaa.  

Uransa jälkeen Aaltonen on seurannut DA:n vaiheita vaikuttuneena, vaikkakaan ei enää kovin aktiivisesti: “DA on taakse jäänyttä elämää”. Erityisesti häneen on tehnyt vaikutuksen se mittakaava ja erityisosaaminen, joilla yhtiö nykyään operoi. Hän nostaa myös muutamat suuret yrityskaupat merkittäviksi saavutuksiksi.  

Yrityksen perustaminen opiskeluaikana tuntui hänestä luontevalta.  

"Opiskelijana oli helppo perustaa yritys, koska ei ollut mitään menetettävää. Se oli todella ennakkoluulotonta. Jos emme olisi perustaneet DA:ta, ei olisi tullut mitään muutakaan, mitä myöhemmin tuli", hän sanoo. 

Jälkikäteen Aaltonen on arvioinut uraansa, johon on mahtunut niin onnistumisia kuin epäonnistumisiakin. Hän myöntää, että olisi pitänyt kuunnella työntekijöitä enemmän ja ottaa palautetta huomioon. Tällaiset hetket kehittivät Aaltosta johtajana. 

---

Työporukasta sydämen asia

Silti hän nostaa työporukan uransa antoisimmaksi osaksi. Varsinkin alkuvuosina kaikki olivat kavereita keskenään – parikymppisiä nuoria, joilla oli hauskaa yhdessä sekä työpaikalla että sen ulkopuolella. Saunaillat olivat kohokohtia, joihin osallistuttiin, ellei ollut jotain todella painavaa estettä. 

"Työporukka oli kaveriporukka, ja se onkin suurin asia, jonka DA minulle antoi", hän kiteyttää.  

Aaltonen toivoo, että DA-Group vaalii jatkossakin työntekijöiden hyvinvointia ja vahvaa yhteishenkeä perheyhtiön hengessä.  

"Emme välttämättä silloin [Aaltosen aikana] systemaattisesti ajatelleet, että pidetään huolta työntekijöistä, mutta se tuli luonnostaan", hän toteaa.  

Kaikista haasteista ja ongelmista huolimatta DA on aina mennyt eteenpäin. Pitkän yhtiötarinan taustalla on ollut selkeä tavoite ja visio siitä, millainen yritys halutaan olla: "Kyllä se on se tekijä, joka on mahdollistanut 30-vuotisen yhtiötarinan", Aaltonen summaa. 

 

---

Nauhuri naksahtaa kiinni, ja kiitokset esitetään. Kahvikupit viedään takaisin ruokalan tiskille, ja matkan varrella lennätetään viimeiset jerryt.  

Aulan suuret ikkunat tulvivat lämmintä valoa, joka piirtää lattiaan pitkiä varjoja. Askeleet kaikuvat kevyesti, kun kulku suuntautuu kohti ulko-ovea. Ovi käy, ja heipat vaihdetaan. Antti palauttaa kulkulätkän portilla siintävälle vahtimestarille, vilkaisee vielä taakseen ja jatkaa matkaa. Auto käynnistyy, ja hetken kuluttua hän on jo matkalla pois, palaten vielä muistoissaan työporukkaan, joka tuntui ennen kaikkea kaveriporukalta.  

Haastattelun viimeisenä kysymyksenä häneltä kysyttiin, mitä hän kirjoittaisi DA-Groupin 30-vuotisjuhlakirjaan. Antti hymyili ja vastasi: 

“Yhdessä eteenpäin – hyvää matkaa.” 

Lause jäi leijumaan tunnelmaan lämpimänä.